Kulttuuri jälleen osaksi arjen järjestötyötä
Työväenliike on jo perustamisestaan asti ollut myös kulttuuriliike. Kun työväenliike järjestäytyi viime vuosisadan alussa, syntyi myös soittokuntia ja näytelmäkerhoja, näin myös Tikkurilan työväenyhdistyksessä, joka on Vantaan vanhin työväenyhdistys, kun mittarina pidetään yhtäjaksoista toimintaa. Tikkurilan työväenyhdistys kokosi laajan jäsenkunnan, enimmillään jopa kolmannes Tikkurilan asukkaista kuului yhdistykseen. Oli luonnollista, että myös kulttuuritoiminta oli vilkasta. Yhdistys perusti mm. torvisoittokunnan ja osti sille soittimet.
Vuoden 1918 luokkasodan jälkeen toiminta vilkastui 1920-luvulla, mutta 1930-luvun lama heikensi jälleen kulttuuriharrastusta, puhumattakaan toisen maailmansodan raskaista vuosista. Kun sotavuodet vihdoin olivat ohi, myös kulttuuriharrastus elpyi. Monenlaisia työväen kulttuuriryhmiä alkoi toimia myös Vantaan alueella. Kun Puistokulman talo saatiin valmiiksi 1964, muodostui siitä heti myös kulttuuritalo. Nuoret olivat aktiivisia tuolloinkin, ja Puistokulmassa järjestettiin esimerkiksi Uudenmaan demokraattisten nuorten kulttuurikilpailuja.
KSL:n Vantaan sivistysjärjestöllä tärkeä rooli Vantaalla
2000-luvulle tultaessa oli vasemmistolainen kulttuuritoiminta Vantaalla lähes olematonta. Ei ollut ohjelmaryhmiä, ei taidetta, edes teatterikäyntejä ei järjestetty kuin satunnaisesti. KSL:n Vantaan sivistysjärjestön rooli vantaalaisen omaehtoisen kulttuurin tuottamisessa onkin ollut merkittävä. Jokunen vuosi sitten syntyi oma kuoro, Työläislaulajat. Kuoro on saanut johtajakseen työväenlaulujen todellisen tuntijan ja taitajan, Reino Bäckströmin. Kuoro on esiintynyt monissa järjestöjen tilaisuuksissa, viimeksi Vasemmistoliiton Uudenmaan piirijärjestön syyspiirikokouksessa Vantaan kaupungintalolla, jossa kuoron laulu todella nostatti tunnelman valtuustosalissa.
Oman kuoron lisäksi KSL:n Vantaan osaston piirissä on jo usean vuoden ajan toiminut taidekerho. On ollut hienoa nähdä, miten töitten määrä kasvaa vuosi vuodelta ja taiteilijoiden oma kädenjälki näkyy entistä selvemmin. Kiitos KSL:lle vasemmistolaisen kulttuuritoiminnan elvyttämisestä Vantaalla!
Sekä Työläislaulajat –kuoro että taidekerho olivat myös mukana keväällä 2009, kun Puistokulma osallistui Vantaan kaupunkijuhlaan. Puistokulmassa oli avoimet ovet, joissa esiteltiin sekä talon historiaa että siellä toimivia järjestöjä ja niiden toimintaa. Vantaan kaupunkijuhla on Vantaan kaupungin ja siellä toimivien kulttuurijärjestöjen yhteinen voimannäyte. Tavoitteena on näyttää kaupunkilaisille (ja miksei ulkopuolisillekin) sitä osaamista ja innostusta, joka Vantaalla liittyy omaehtoiseen kulttuurintuottamiseen.
Lisää ideoita ja uusia ryhmiä!
Hyvään alkuun päästyään KSL:n Vantaan sivistysjärjestön toiminnassa voitaisiin kokeilla lisätä toimintaa, tietenkin olemassa olevat resurssit huomioon ottaen. Miltä kuulostaisi monikulttuurinen työväenkuoro? Tai elvytettäisiinkö jälleen lasten laulukuoro yhdessä pioneerien aluejärjestön kanssa? Ja saisiko tuulta purjeisiinsa ajatus järjestää työväenlauluiltoja laajemmallakin joukolla, vaikkapa yhteistyössä demaritaustaisen Työväen sivistysliiton kanssa? Saataisiinko naisporukalla kokoon Puistokulman Kisällittäret, tähän ryhmään haluaisin itse kernaasti kuulua.
Vantaan lähipalvelupaletista pitää löytyä myös kulttuuria
Vantaalaiset ovat vihdoinkin nousseet barrikadeille, kun kesällä paljastui sosiaali- ja terveystoimen virkamiesten suunnitelmat keskittää terveyskeskuspalvelut kolmeen suureen terveysasemaan. Tuhannet nimet adresseissa kertovat, miten tärkeänä kuntalaiset kokevat lääkäripalveluitten saamisen läheltä kotia.
Yhtä tärkeää kuin huolehtia välttämättömistä peruspalveluista lähipalveluperiaatteella on huolehtia siitä, että Vantaan lähipalvelupaletissa on tilaa myös itse tuotetulle kulttuurille ja taiteelle. Mahdollisuus saada taidenautintoja on jokaisen perusoikeus, ja ellei taidetta tarjota melko mutkattomasti, on vaarassa, että sitä ei köyhä saa lainkaan.
Vantaan kaupungilla ei ole voimassa olevaa kulttuuristrategiaa. Kulttuurin tuottamista on kuitenkin ohjattu monissa työryhmissä, viimeksi kaupunkijuhlat ideoineessa ryhmässä, johon itsekin kuuluin viime valtuustokaudella. Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä on virinnyt ajatus siitä, että kulttuuristrategia pitäisi laatia ja valtuustoaloite asiasta lienee paikallaan.
Itse näkisin, että vantaalainen kulttuuristrategia pitäisi sisällään vahvan näkemyksen omasta kulttuurituotannosta. Tämä on ollut Vantaan linja jo pitkään: ei omia isoja ja kalliita kulttuuri-instituutioita vaan omaa tuotantoa, kaupungin tuella.
Vantaan kulttuuristrategian pitää ottaa kantaa myös siihen, mitä palveluita pidetään lähipalveluina. On selvää, että esimerkiksi monille vanhuksille palveluitten saaminen lähellä kotia on aivan välttämätöntä edes sille, että palveluita koskaan käytettäisiin. Kulttuurin ja taiteen saaminen lähellä omaa kotia on todella tärkeä osa vantaalaisia lähipalveluita.